Kilpirauhasen vajaatoiminta saatetaan tulkita masennukseksi – geenitestit ja ravinto voivat paljastaa totuuden
Kilpirauhasen vajaatoiminta saatetaan tulkita masennukseksi. Geenitestit ja ravinto voivat paljastaa todellisen syyn ja auttaa oikeaan hoitoon.
Kilpirauhasen vajaatoiminta voi jäädä piiloon tavallisissa verikokeissa ja oireet tulkitaan helposti masennukseksi. Geenitestit ja ravinnon räätälöinti tarjoavat kuitenkin keinoja löytää todellinen syy väsymyksen, turvotuksen ja mielialan laskun taustalla, ja tuoda ratkaisuja, joita moni on etsinyt turhaan.
Moni suomalainen kärsii oireista, joita saatetaan virheellisesti selittää masennuksella tai elintavoilla.
Väsyttää, turvottaa, mieliala laskee ja paino nousee – mutta todellisuudessa taustalla voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta, jota ei aina löydy tavanomaisilla verikokeilla.
KoivuTV:n jaksossa aihetta avasi Suomen terveysjärjestön perustaja ja puheenjohtaja Merja Lindström, joka on erikoistunut geenitestien hyödyntämiseen terveyshaasteiden ratkaisussa.
Katso KoivuTV:n ohjelma ja Merjä Lindsrtrömin haastattelu.
Geenit kertovat enemmän kuin luulet
Geenejä peritään puolet äidiltä ja puolet isältä, ja ne ohjaavat elimistön toimintaa koko elämän ajan. Vaikka itse geeneihin ei voida vaikuttaa, geenien toimintaan voidaan vaikuttaa ravinnon ja ravintolisien avulla.
Tätä tieteenalaa kutsutaan nutrigenomiikaksi. Esimerkiksi aktiiviset B-vitamiinit (B3, B6 ja B9 eli folaatti) voivat auttaa tukemaan aineenvaihduntaa, jos tietyissä geeneissä on heikompia variaatioita.
Folaattigeenin merkitys
Yksi tärkeimmistä esiin nousseista geeneistä on MTHFR677, jota kutsutaan folaattigeeniksi. Jos geenitesti paljastaa keltaisen tai punaisen variaation, suositellaan aina laboratoriotestiä folaattiarvojen mittaamiseksi.
Viitealue on laaja (8–46), mutta funktionaalisen lääketieteen näkökulmasta optimaalinen arvo olisi noin 30 – jotta elimistö saa riittävästi tukea metylaatioprosessille.
Liian alhaiset arvot voivat altistaa sairauksille ja tulehduskierteille.
Kilpirauhasen DIO2-geeni ja masennuksen kaltainen oirekuva
Erityisen kiinnostava on DIO2-geeni, joka vaikuttaa siihen, muuntuuko kilpirauhashormoni T4 (varastohormoni) aktiiviseksi T3-hormoniksi.
Jos tämä muunto ei onnistu, ihminen voi kärsiä selkeistä kilpirauhasoireista, vaikka verikokeiden TSH- ja T4-arvot näyttäisivät olevan viitealueella.
Tällöin potilas voi joutua vuosiksi väärän diagnoosin piiriin: hänelle määrätään mielialalääkkeitä, verenpainelääkkeitä tai muita valmisteita, mutta oikea ongelma, T3-hormonin puute, jää tunnistamatta.
Jo pienikin annos aktiivista T3-hormonia (esim. liotyroniini, Tybon) voi tuoda nopean helpotuksen: turvotus vähenee, aineenvaihdunta vilkastuu ja mieliala kohenee.
Geenitestit ennakoivat terveysongelmia
Geenitestit maksavat yleensä noin 300 euroa, ja niihin sisältyy kattava analyysi noin 60 geenistä. Testi tehdään sylkinäytteestä, ja se tarvitsee tehdä vain kerran elämässä.
Tulosten perusteella voidaan ohjata sekä ravintoa, ravintolisiä että laboratoriotutkimuksia paljon täsmällisemmin kuin pelkkien oireiden tai yleisten viitearvojen perusteella.
”Jos ihmiset olisivat yhtä kiinnostuneita omasta terveydestään kuin autonsa huolloista, moni turha kärsimys jäisi kokematta”, Lindström kiteyttää.
Geenitestien avulla voidaan löytää ongelmat jo ennen kuin ne puhkeavat, ja myös perheenjäsenet hyötyvät, kun perimää voidaan arvioida kokonaisuutena.
Yhteenveto – miksi tämä koskee meitä kaikkia?
Kilpirauhasen vajaatoiminta on yksi yleisimmistä aineenvaihduntasairauksista, mutta sen tunnistaminen ei ole aina yksinkertaista. Geenitestit ja ravinnon räätälöinti voivat tarjota avaimet parempaan hyvinvointiin, etenkin silloin, kun perinteinen lääketiede ei tunnista oireiden syytä.
Jos sinulla tai läheiselläsi on kilpirauhasen oireita, jotka eivät saa selitystä, geenitesti ja aktiivisten ravintolisien käyttö voivat olla askel kohti oikeaa hoitoa, ja pois turhasta masennusdiagnoosista.
Antti Liinpää, KoivuTV
